Pahvilaatikko elämää

Suurin osa tavaroista on jo saatu vihdoin purettua, mutta edelleen on hurjasti tavaraa, jotka etsivät omaa paikkaansa tai odottaa purkua pahvilaatikoista.

Suurimmaksi osaksi purkua hankaloittaa se että emme osta yhtään säilytystilaa tai vitriiniä ennen kuin remontti on tehty. Aikataulu alkaa pikku hiljaa hahmottumaan, sillä ennen kesää olisi tarkoitis rempata molemmat makkarit sekä wc, koska kesällä olisi tarkoitus rempata olohuone ja saunaosasto. Ja syksyllä alkaisi ennen kura- ja loskakelejä kodinhoitohuone, ellemme samalla remontoi sitä saunaosaston yhteydessä.

Suunnitelmat alkavat olla valmiina millaista haluamme, vielä olisi kaupoille lähtö ja materiaalin etsiminen sekä budjetinteko materiaalien perusteella. Meillä on siinä hyvä tilanne että melkein joka alan ihmisiä löytyy suvusta tai ystävistä. Ja lapsemme toinen kummisetä on jo suunnitellut myös remonttia kanssamme ja on mukana kaikessa remontoinnissa.

Malttamattomana täällä jo odotellaankin! Kaiken tämän jälkeen pääsen nimittäin minä hoitamaan oma osuuteni eli sisustamisen!

Xoxo

Home sweet home

Omakoti ja omakotitalo. Nyt on muutto takana päin, vihdoinkin! Meille tuli suunnitelmiin muutos ja saimmekin avaimet odotettua aikaisemmin. Meidän oli tarkoitus saada ensin sunnuntaina avaimet ja silloin olisimme myös muuttaneet, mutta perjantai aamusta tuli puhelu, että avaimet saisi hakea.
Tottakai ne oli silloin pakko noutaa!

Perjantai päivä vietettiin uutta taloa siivotessa ja lauantaina kannoimme tavarat sisään. Muutto ei kuitenkaan ilman kommelluksia sujunut. Talomme sijaitsee mäen päällä pihassa. "Muutaman" yrityksen ja useamman kirosanan sekä mäen laskun pyllylteen jälkeen luovutimme muuttoauton yrittämistä saada oven eteen. Jouduimme siis ensin muuttoautosta nostamaan tavarat pakettiautoon ja sieltä kautta sisälle. Ei kukaan niitä olisi tuota mäkeä kantanut ylös. Hieman haastetta toi myös aikataulu ja se että lapsemme oli ihan hirveässä flunssassa, joten yökyläilu mummun luona jäi vain päivähoidoksi.

Mutta ai että kuinka ihanaa nyt on! Olemme joka päivä lämmittäneet saunan ja suunnitelleet remonttia ja purkaneet tavaroita. Tänään jopa kävimme hieman katsomassa vaihtoehtoja kylpyhuoneen remontoimiseen ja johan sieltä löytyi niitä itse täydellisyyksiä!

Tarkoituksemme oli aloittaa remontti lastenhuoneesta, mutta jostain syystä remontti alkaakin saunaosastolta ja kylpyhuone-wc akselilta. Mutta lupaan teille ennen ja jälkeen kuvamateriaalia joka huoneesta ja tilasta.

Xoxo

Koska mä haluan olla täydellinen

Salibandy treenit. On päiviä, jolloin kaikki sujuu hyvin ja on päiviä jolloin ei tunnu mikään sujuvan. Tänään oli jälkimmäinen päivä.
Juoksu ei kulkenut, pallo ei pysynyt lavassa, laukaukset meni ihan mihin sattui. Näinä päivinä tuntee pettymyksen tunnetta.

Mä olen perfektionisti, myönnän. Kaiken pitäisi mennä aina just eikä melkein. Kaiken pitäisi sujua suunnitelmien mukaan. Ja tänään treeneissä kaikki meni ihan just ei suunnitelmien mukaan.
Mutta mä myös osaan ottaa opikseni näistä. Ensi kerralla paremmin ja tehokkaammin.

Kaiken tämän lisäksi, mulla kuitenkin pitäisi olla pieni ja lievä paine koko ajan päällä, koska silloin saan paljon tehokkaammin ja paremmin tehtyä. Esimerkkinä, kaikki koulutehtävät oli aikoinaan jätettävä hyvin lähelle deadlinea, koska silloin niiden oli kerrasta onnistuttava. Ja onnistuivatkin. Sulla ei ollut enää aikaa alkaa muuttamaan, pyyhkimään jo puoliksi valmista tehtävää.

Myönnettäköön, että hieman omalaatuinen pöhlöpää olen, mutta mitä sitä muuttamaan asioita itsessään joista ei ole haittaa muille.

Mutta mistä se pieni paine treeneihin? Yleensä mä puran mun energiaa siellä, joskus saan lisäenergiaa sieltä. Olisiko teillä ideaa millä saadaan pieni paine aikaiseksi ja saataisiin tehokkaasti treenattua? Ja jos joku kysyy miksi tarvitsen tätä? Koska mä haluan olla täydellinen!

Xoxo

Treenauksen tavoitteet

Tavoitteet treenaukselle. Mä olen tällä hetkellä aika hemmetin rapakunnossa. Vatsalihaksia ei ole, olemattomien vatsalihasten vuoksi ei ole myöskään ryhtiä ja selkä on myös olemattomien syvien vatsalihasten vuoksi aivan kireä/jumissa/löysä ja mitähän vielä.
Juosta jaksan tuskin 100 metriä enempää kunnolla ja pidemmät lenkit saa jo hien pelkästä ajatuksesta päähän.

Vatsalihakset mulla katosi sen sileän tien kun lääkäri päätti että synnytän leikkaussalissa. Sen jälkeen ei olla treenattu ollenkaan lihaksia, päivittäisten rutiinien mukana sinne jotain hyvin hyvin pientä on saattanut tulla. Ja tästä johtuen koko muu kroppa on aivan sekaisin.

Päätinpä tehdä tavoitteet itselleni:

1. Vatsalihakset; kesäkuussa vatsalihaksia tulisi jaksaa tehdä puhtaasi 70.
Sekä syviä että pinnallisia.

2. Selkälihakset; kesäkuussa 80.

3. Punnerrukset: kesäkuussa 50.

4. Kyykyt; normaalit kyykyt 50 ja askelkyykyt 50.

5. Juoksu; 1km juoksua kunnolla.

Tavoitteet on kerrottu ääneen, joten en voi luistaa asiasta. Pitäkää peukkuja että edes lähelle päästäisiin.
Kerron maalis-huhtikuussa mikä on tilanne ja alkukartoituksen olen jo tehnyt, josta tulen teille kertomaan vähän myöhemmin mikä on todellinen lähtötilanne.

Xoxo

Home sweet home

Oma koti ja muutto. Kymmenen päivää ja pääsemme kantamaan tavaroita uuteen kotiin! Tammikuu on tuntunut niin pitkältä, vaikka monta asiaa on täytynyt hoitaa ja sopia ennen muuttoa. On sähkösopimusta, jätehuoötoa, vesisopimusta, muuttoilmoitusta... lista on pitkä!

Kaiken tämän keskellä pakkaaminen on jäänyt hyvin vähäiselle ja jääkin meillä viimeiselle viikolle. Tämä kaaos vaan alkaa jo pikkuhiljaa hermostuttamaan meitä kaikkia.

Päätimme muuttaa kaikki tavarat kerralla. Nykyiseen asuntoon kun muutimme, oli meillä viikko aikaa ja toimme pienempiä tavaroita aluksi ja viimeisenä päivänä isoimmat. Silloin oli ehkä helpompaa kun sai jo tavarat laittaa omaa tahtiaan paikoilleen.
Tiedän että nyt emne vain jaksa odottaa, joten muutto hoidetaan heti ja tavaroita laitamme paikoilleen vasta kun ollaan kokonaan remontoitu joku paikka. Vain pakolliset tavarat puramme käyttöön, mutta ei niin pakolliset tavarat saavat vielä jäädä laatikoihin.

Me aloitamme remontoimme molemmista makkareista ja wc:stä ensin. Takka sekä olohuone olisi kesän aikana tarkoitus remontoida samaan aikaan kun julkisivu maalaillaan ja kunnostellaan. Odotan niin paljon että pääsemne remontoimaan ja suunnittelemaan millainen kodistamme tulee. Toki erilaisia visioita jo on ja värimaailma on aikalailla päätetty jo.

Xoxo

Treeniä, treeniä ja treeniä!

Treenipäivä. Kaksi päivää siihen meni että jalat ja kädet palautui. Eilen aamusta oli kädet niin kipeät joten vähän aikaa täytyi kaupassakin miettiä miten kannan ostokset kotiin.

Mulla tosiaan kävi toi urheilu suoniin, sillä kädet oli suonten kohdalta todella kipeät, turvoksissa ja mustana. Suonet paikoittain hieman venyivät ja turposivatkin. Ei ole aiemmin ollut ja hetken aikaa jo mietin että suuntaanko lääkärille, mutta tänään kaikki oli mennyt jo ohi ja vain muistomielessä.

Tarkoitus olisi huomenna lähteä hieman juoksentelemaan tuonne lenkkipoluille ja katsoa mikä se kunto ihan oikeasti on.

Ei, en todellakaan urheillut lapsemme ollessa alle vuoden ikäinen. Käytiin me ulkona vaunulenkeillä ja nyt taaperoiässä ulkoillaan muuten (jota kyllä voi jossain muodossa kutsua urheiluksi!). Mutta vauvaikäisenä se sänky veti puoleensa paljon enemmän kuin urheilu. Nyt kaiken tasaannuttua on hyvä aloittaa taas urheilu. Tavoitteita kerron teille omassa postauksessa, kunhan saan kaikki valmiiksi. Ja itse asiassa monta muutakin postaus ideaa on mielessä, mutta niistä sitten ajallaan.

Xoxo

Ensimmäiset salibandy treenit sitten 2004

Salibandy treenit. Kun minä olin nuori, olenhan siis edelleenkin vaikkakin kääntymässä jo kauemmaksi pelasin salibandya, tutummin sählyä. Pelasin sitä muutaman kauden, kunnes tuli este ja jouduin lopettamaan. Kerroin jo aiemmin miten innostus oli lähtenyt käyntiin ja nyt saatte kuulla miten kävi.

Tänään olivat siis treenit ja voin kertoa että reidet huutaa hoosiannaa, mutta oli se todellakin sen arvosta! Aivan varmasti aion jatkossakin raahata takapuoleni sinne!

Kun pääsin ovesta sisään hehkutin miehellekin että huomenna täytyy lähteä mailakaupoille, mä tarviin uuden kunnon mailan!

Onhan siitä varmasti 10 vuotta aikaa kun viimeksi olen pelaillut ja kyllä tänään oli alku kankeutta havaittavissa, mutta kyllä se tästä varmasti lähtee sujumaan. Joukkueella oli muutenkin tekniikkaharjoitusta tänään, joten ei kyllä parempaa ajankohtaa olisi omalle kohdalle voinnut sattua. Samalla kun muistelin miten homma toimii, oli valmentaja joka varmisti kaiken menevän puhtaasti ja oikea oppisesti.

Ensi kaudelle sitten jo peleihinkin mukaan!

Xoxo

Harmaat hiukset ja muutto

Muutto. Viimeksi muutettiin toukokuussa 2014 kaksiosta kolmioon. Edelliseen asuntoon muutimme 2011 yksiöstä, jossa tavaraa ei todellakaan ollut paljon. Mies raaski antaa jopa yhden, siis YHDEN, hyllyn vaatekaapistaan mulle. No tavaraa kertyi sitten kaksioonkin jo jonkun verran, olihan meillä lapsen tavarat siellä jo. Paljon karsimme ylimääräistä tavaraa jo tänne muuttaeessa, mutta tämä muutto on ehkä se rankin, ärsyttävin, hermoja vievä ja muutto joka tekee mulle harmaita hiuksia!
En halua uuteen taloomme yhtään mitään ylimääräistä, en mitään mitä emme ole viimeiseen vuoteen tarvinnut tai mitään minkä tiedän että ei tule näkymään sisustuksessamme. Tavallaan tekisi mieli vain laittaa ihan kaikki myyntiin niin että ei tarvitse ottaa kuin vaatteet, ruuat ja osa lapsen tavaroista mukaan, mutta se ei ole ihan mahdollista.

Joka päivä kun pakkaan tavaroita, kuuluu suustani, joka kolmas minuutti, kysymys: miten hem*****sä tätä tavaraa on näin paljon?! Ja loput ajasta päästä syviä huokauksia ja kirosanoja. Onnekai lapsemme on yleensä nukkumassa aina kun pakkaan, joten ei hän ole kuulemassa äitin suusta tulevia rumia sanoja.

Päänvaivaa myös omalta osalta aiheuttaa se, että emme ole täysin varmoja muuttopäivästä. Emme siis voi sopia miehen työvuoroihin vapaapäivää, emme varata muuttoautoa, emme pyytää ystäviä muuttoapuun, emme sopia lapsenvahdista (vaikka äitini on kyllä luvannut auttaa lastenhoidossa niin paljon kuin tarve ja vaikka keskellä yötä). Ja tämäkös aiheuttaa lisää harmaita hiuksia, niin järjestelmällisesti toimivalle persoonalleni!

Ehkä me sitten juhannuksena olemme jo päässeet muuttamaan, toivottavasti.

Xoxo

Penkkiurheilua vai ihan oikeata urheilua?

Päätin ennen vuoden vaihdetta kaivella vanhan salibandymailan eteisen nurkista  pölyttymästä ja olin jo viskaamassa sitä kaatopaikalla, kunnes mieleeni juolahti, mitä jos kokeilisikin? Olisikohan mitään taitoja tallella? Pysyisköhän maila edes oikein päin käsissä? No ei muuta kuin ystävälle viestiä ja treeneihin mukaan tiistaina! Tuli muuten pieni innostus ja paniikki, sillä mulla ei ollut kuin maila. Ei kenkiä, ei vatteita jotka ei olisi niin isoja että pysyisivät päällä.

Tänään suunnattiin kaupoille ja ensin ei tuntunut löytyvän yhtään mitään. Viimeisestä kaupasta, budget sport, jossa sattui vielä olemaan loppuunmyynti niin johan alkoi löytymään. Kengät, parit housut ja pari paitaa. Vielä pari mailaa varmaan täytyy käydä hommaamassa jos näyttää siltä että alkaisi homma sujumaan.

Tiistaina sitten nähdään miten akan käy pelikentillä ja tulen teille aivan varmasti siitä kertomaan :)

Olen myös todellinen penkkiurheilija, ja varsinkin kun jääkiekosta on kyse. Nyt odotellaan että mm-kisat alkavat! Katson tottakai nuorten mm-kisat, eht-turnaukset, joskus yöllä myös NHL-pelejä, jos ei nukuta. Mutta kyllä kaikesta voiton vie miesten mm-kisat.

Omaa lempipelaajaa ei ole, vaan kannustan kyllä ihan koko joukkuetta ja selostus on myös ihan sen mukaista. Kyllä se ääni lähtee enemmän äidistä kuin isästä kisojen aikaa.

Muistan erään kerran kun oli Suomi-Ruotsi peli ja suomi teki maalin, satuin juuri sillä sekunnilla olemaan väärässä paikassa väärään aikaan ja tuli kiire tv:n ääreen. Noh, sattuipa tielle tuolin jalka, johon kolautin varpaani, joka sitten murtui. Edelleen tämä on vitsi ja jokaisen mm-kisan alussa mieheni sekä äitini lyö vetoa mikä varpaani murtuu seuraavaksi kisojen aikana.

Seuraavia mm-kisoja odotellessa!

Xoxo

New Year 2015

Uusi vuosi ja uudet kujeet. Meidän uuden vuoden aatto, joka muuten oli 4 yhteinen mieheni kansaa, vietettiin kotona rauhallisissa tunnelmissa.

Olimme kutsuneet appivanhemmat kylään, kun joulu jäi lapsemme kuumeilun vuoksi lyhyeksi.

Söimme hyvin, ammuimme muutaman raketin ja olimme vain. Ei siihen mielestäni mitään sen enempää tarvita. Taisimme olla jopa nukkumassa muutaman minuutin yli puolen yön. Kissat viihtyivät kainalossa, hieman Oliver oli ihmeissään ja kipitteli pitkin poikin asuntoa, mutta viereen kun pääsi niin johan rauhoittui. Nuppu ei edellisenä vuonna ollut moksiskaan, tänä vuonna taisi hieman pienemmän ravailut aiheuttaa stressiä ja niimpä Nuppu viihtyi nojatuolin alla koko illan.

Tästä vuodesta tulee kaikin osin unohtumaton. Olemme ostaneet talon, joten muutto ensimmäiseen omaan taloon on ihan siinö vaiheessa että pakkailemme jo tavaroita kovaa vauhtia, ensimmäinen ulkomaanmatka perheenä, miehen kanssa olemmekin kaksi kertaa ehtineetkin jo reissussa (toisella kerralla olin kyllä jo raskaana). Tiedä mitä kaikkea vuosi tuokaan tullessaan, mutta varmasti mielenkiintoinen ja muistoihin jäävä vuosi tulee.

Hyvää ja rauhallista uutta vuotta 2015!

Xoxo