Tiedättekö sen tunteen, kun odottaa jotakin ihan mielettömän paljon mitä ei ole aikaisemmin odottanut yhtään? Lunta! Miten joku voi odottaa lunta? Tai varmasti voi, mutta itse henkilökohtaisesti en ole tähän asti odottanut lumen tuloa kuin jouluaattona. Mutta tänä syksynä on saattanut joku mutteri päästä hieman vinksahtaa pois paikoiltaan, sillä toivon, että lunta tulisi nyt kerralla kaikki ja pysyisi se maassa.
Onhan se kieltämättä todella upean näköistä herätä aamuun kun puihin on satanut lunta ja pakkasta on reilut -15 astetta. Ja ehkä sekin vaikuttaa että lapsemme on nyt vuoden vaiheessa 1,5 v. joten talvet muuttuvat aivan erilaisiksi.
Vaikka olenkin monena monena talvena laskenut pulkkamäkeä, niin onhan se aivan erilaista oman lapsen kanssa mennä laskemaan mäkeä, rakentaa lumiukkoja ja jäälyhtyjä, olla lumisotaa.
Kaikki tämä johtaa kuitenkin siihen mitä tähän asti olen aina inhonnut talvessa; vaatteet kastuvat, jalat ja sormet ovat aivan jäässä, paleltaa muutenkin. Mutta silti odotan innolla tulevia pakkaspäiviä ja mäenlaskuja. Mitä sitten vaikka sukat kastuvat ja on kylmä? Ainahan sukat saa kuivaksi ja takan eteen voi käpertyä lämmittelemään. Ja niin myös aion tehdä. Aion myös juoda lapsemme kanssa monta kupillista kaakaota kermavaahdon kanssa, lukea takkatulen ääressä satukirjoja, ja kaikista tärkein, aion nauttia lumesta ja pakkaspäivästä lapseni kanssa.
Miten te aiotte viettää tulevan talvenne?
Lunta ja pakkasta odotellessa mukavaa viikonloppua!
XOXO
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti